Emmin kasvikokoelma 2013
Kissankello (Campanula rotundifolia)
- Akonpohja, Juankoski, Pohjois-Savo
- Maantien reuna
Kissankello on monivuotinen 10–60 cm korkea kellokasveihin kuuluva ruoho. Se on kuivien ja aurinkoisten paikkojen kuten niittyjen, ketojen, mäenrinteiden, kallioiden ja pientareiden kasvi. Se esiintyy yleisenä koko Suomessa, myös pohjoisen Lapin tuntureilla metsänrajaakin korkeammalla.
Maitohorsma (Chamerion angustifolium)
- Akonpohja, Juankoski, Pohjois-Savo
- Maantien reuna
Maitohorsma on noin 50–150 cm korkea, mutta on tavattu myös yli 2-metrisiä yksilöitä. Suomessa sitä tavataan kaikenlaisilla kasvupaikoilla koko maassa (tien varsilla), ja se on melko yleinen lähes koko pohjoisella pallonpuoliskolla. Kukissa on 4 purppuranpunaista, harvemmin vaaleanpunaista tai valkoista, terälehteä.
Hiirenvirna (Vicia cracca)
- Akonpohja, Juankoski, Pohjois-Savo
- Maantien reuna
Hiirenvirna on hernekasveihin kuuluva, Euroopassa ja Aasiassa yleinen monivuotinen kasvi. Se viihtyy monilla kasvupaikoilla, kuten kesannoilla, viljapelloilla ja niityillä. Hiirenvirna voi kasvaa 20–100 sentin pituiseksi nopeasti. Kukan teriö on viisilehtinen ja väriltään sininen tai vaaleanpunertava.
Ahomansikka (Fragaria vesca)
- Akonpohja, Juankoski, Pohjois-Savo
- Maantien reuna
Ahomansikka on ruusukasvien heimoon ja mansikoiden sukuun kuuluva kasvi. Ahomansikka kasvaa 5–20 sentin pituiseksi. Ahomansikan terälehdet ovat valkoiset, ja marjat pieniä ja punaisia. Lehdet ovat mansikalle tunnusomaiset, vaikkakin kohtalaisen pienet.
Vadelma (Rubus idaeus)
- Kerava, Kilta
- Pihapiiri
Vadelma on hyönteispölytteinen, monivuotinen vatukoihin kuuluva puolipensas. Sillä on kaksivuotiset, piikikkäät, toisena vuonna kukkivat versot. Sen vihreät lehdet ovat sahalaitaisia. Vadelmapensas voi kasvaa kaksi metriä korkeaksi. Normaalisti se on 50–150 senttimetriä korkea. Vadelman kukka kasvaa noin yhden senttimetrin kokoiseksi ja on normaalisti vihertävänvalkoinen. Marja on väriltään kypsänä tumman punainen.
Puolukka (Vaccinium vitis-idaea)
- Tuusula, Mattila
- Sekametsä
Puolukka on puolukoiden sukuun (Vaccinium) ja kanervakasvien heimoon kuuluva, 10–40 senttimetriä korkea ainavihantavarpu, joka kasvaa laajalla alueella pohjoisella pallonpuoliskolla. Puolukalla on vihreät ja suipot lehdet, jotka ovat 10–25 millimetriä pitkät. Puolukka viihtyy parhaiten kuivien kangasmetsien puolukkatyypin metsissä.
Suopursu (Rhododendron tomentosum)
- Tuusula, Mattila
- Sekametsä
Suopursu on 30–100 cm korkeaksi kasvava pystyvartinen, pensasmainen varpu. Sen 2–5 cm pitkät, tasasoukat lehdet ovat nahkeat, reunoilta taakäänteiset ja alta ruosteenruskeakarvaiset. Lehdet ovat talvehtivia ja säilyvät noin kaksi vuotta. Talvella lehdet suojautuvat pakkasta vastaan kääntymällä alaspäin ja kiertämällä lehden reunat sisäänpäin. Kukissa on viisi valkeaa terälehteä ja kymmenen pitkää valkeaa hedettä. Suopursu on lievästi myrkyllinen.
Kangasmaitikka (Melampyrum pratense)
- Tuusula, Mattila
- Sekametsä
Kangasmaitikka on puoliksi loisena elävä pieni keltakukkainen yksivuotinen ruohokasvi. Se on 10–40 cm korkea vaihtelevasti haarova ruohovartinen kasvi. Sen lehdet ovat kapeat ja hyvin tummanvihreät. Hento varsi on tumma, usein punertava. Huulimaiset pitkätorviset keltavalkoiset kukat sijaitsevat pareittain, ja kukkaparien väli on pitkä.
- Sekametsä
Kanerva on kanervakasveihin kuuluva monivuotinen varpu. Sen kasvukorkeus on 10-50 cm. Kanerva kasvaa mieluiten kuivahkoilla, valoisilla ja maaperältään happamilla paikoilla, kuten kallioilla ja luodoilla, kangasmetsissä sekä rämeillä.
Kultapiisku (Solidago virgaurea)
- Kerava, Sompio
- Sekametsä
Kultapiisku on keski- ja myöhäiskesästä kukkiva, monivuotinen asterikasvi. Toisinaan kultapiisku on vain vaaksankorkuinen ja kukinnoiltaan vaatimaton, mutta se voi kasvaa myös metrin korkuiseksi, komeasti kukkivaksi ja monivartiseksi pensaaksi. Kultapiiskun tyvilehdet ovat kapeansoikeita ja sahalaitaisia, kun taas varsilehdet ovat kapeat ja ruodittomat.
Sananjalka (Pteridium aquilinum)
- Tuusula, Mattila
- Sekametsä
Sananjalka on metsissä kasvava, isokoinen saniainen. Sananjalka on myrkyllinen kasvi. Sananjalan maavarsi on vaakasuora ja levittäytyy laajalle. Siitä kohoaa yksittäin kolmiomaisia lehtiä, joiden ruodit ovat 30–150 cm pitkiä. Lehden lapa on 25–60 cm pitkä, kova, alta karvainen ja päältä kalju.
Mustikka (Vaccinium myrtillus)
- Tuusula, Mattila
- Sekametsä
Mustikka on puolukoiden sukuun kuuluva kanervakasvi, joka tuottaa syötäviä marjoja. Mustikka on normaalisti 10–50 cm korkea, kesävihanta varpu, joka pudottaa soikeat lehtensä talveksi. Se kukkii toukokuusta heinäkuuhun. Kukat ovat ruukkumaisia, terälehdet ovat kasvaneet melkein kärkeen asti yhteen kelloksi, jonka aukosta pistää ulos yksivartaloinen emiö. Heteitä on neljä tai kahdeksan. Kukan väri on vaaleanvihertävä tai punertava.
Käenkaali (Oxalis acetosella)
- Kerava, Kilta
- Pihapiiri
Käenkaali on monivuotinen, 5–10 cm korkea ja hento ruoho. Sillä on ohuet kolmisormiset, vaaleanvihreät lehdet, jotka kasvavat ruusukkeina. Vastaherttaiset lehdykät painuvat alaspäin öiseen aikaan ja huonolla säällä. Hento maavarsi kasvaa vaakasuoraan suikertaen. Käenkaali on ravinnoksi kelpaava kasvi.
Kielo (Convallaria majalis)
Käenkaali on monivuotinen, 5–10 cm korkea ja hento ruoho. Sillä on ohuet kolmisormiset, vaaleanvihreät lehdet, jotka kasvavat ruusukkeina. Vastaherttaiset lehdykät painuvat alaspäin öiseen aikaan ja huonolla säällä. Hento maavarsi kasvaa vaakasuoraan suikertaen. Käenkaali on ravinnoksi kelpaava kasvi.
Kielo (Convallaria majalis)
- Kerava, Kilta
- Pihapiiri
Kielo on Convallaria-sukuun kuuluva monivuotinen, ruohovartinen kasvi. Sen lehdet ovat ehytlaitaiset ja kielen muotoiset. Kielo kasvattaa 15–25 senttimetriä korkean varren, joka on tyveltään sinipunainen tai vihreä. Kielolla on kaksi suurta,ehytlaitaista ja pitkäruotista lehteä, joiden lapa on 10–20 cm pitkä ja muodoltaan soikea. Valkoiset, yhdyslehtiset ja pullean kellomaiset kukat sijaitsevat nuokkuvassa, terttumaisessa kukinnossa. Kielo on Suomen kansalliskukka.
Oravanmarja (Maianthemum bifolium)
- Tuusula, Mattila
- Sekametsä
Oravanmarja on oravanmarjojen sukuun ja parsakasvien heimoon kuuluva monivuotinen ruohokasvi. Oravanmarjan varsi on 10–20 cm korkea. Kukkivassa kasvissa on yleensä kaksi varsilehteä. Kukat ovat pienet, valkeat ja hienontuoksuiset. Syksyllä kypsyvät tummanpunaiset marjat, kuten muutkin kasvin osat, ovat lievästi myrkyllisiä.
Kielo on Convallaria-sukuun kuuluva monivuotinen, ruohovartinen kasvi. Sen lehdet ovat ehytlaitaiset ja kielen muotoiset. Kielo kasvattaa 15–25 senttimetriä korkean varren, joka on tyveltään sinipunainen tai vihreä. Kielolla on kaksi suurta,ehytlaitaista ja pitkäruotista lehteä, joiden lapa on 10–20 cm pitkä ja muodoltaan soikea. Valkoiset, yhdyslehtiset ja pullean kellomaiset kukat sijaitsevat nuokkuvassa, terttumaisessa kukinnossa. Kielo on Suomen kansalliskukka.
- Tuusula, Mattila
- Sekametsä
Oravanmarja on oravanmarjojen sukuun ja parsakasvien heimoon kuuluva monivuotinen ruohokasvi. Oravanmarjan varsi on 10–20 cm korkea. Kukkivassa kasvissa on yleensä kaksi varsilehteä. Kukat ovat pienet, valkeat ja hienontuoksuiset. Syksyllä kypsyvät tummanpunaiset marjat, kuten muutkin kasvin osat, ovat lievästi myrkyllisiä.
Pihlaja (Sorbus)
- Kerava, Kilta
- Pihapiiri
Pihlaja on ruusukasveihin kuuluva kasvi, joka kasvaa luonnonvaraisena suurimmassa osassa Eurooppaa ja Pohjois-Aasiassa. Suomessa se on hyvin yleinen koko maassa. Pihlaja tunnetaan valkoisista terttumaisista kukinnoistaan, punaisista marjatertuistaan ja hienosta syysväristä.
Vaahtera (Acer platanoides)
- Kerava, Kilta
- Pihapiiri
Vaahteran tunnistaa isoista 3- tai 5-halkioisista lehdistä. Se kasvaa 10–20 metriä korkeaksi. Vaahtera on nopeakasvuinen puu ja kukkii ennen lehtimistään keltaisin kukin. Liuskaiset lehdet muuttuvat syksyllä keltaisiksi tai oranssinvärisiksi, joillakin jalostetuilla lajikkeilla jopa hehkuvan punaisiksi.
Tammi (Quercus robur)
- Kerava, Sompio
- Lammen ranta
Tammi on pyökkikasveihin kuuluva, jaloihin lehtipuihin luettava puu. Täysikasvuisen tammen rungon kaarna on syväuurteinen ja väriltään tummanruskea. Vahvat, pitkät haarat ovat yläviistoon ja sivulle siirottavia. Latvus on kupumainen. Kuluvan kesän kasvainranka on tavallisesti kalju. Lehtisilmut ovat pieniä. Nahkeahkot lehdet ovat kierteisesti ja korvakkeettomia. Lehtiruoti on tavallisesti 2–8 mm pitkä.
Lehtokuusama (Lonicera xylosteum)
- Kerava, Sompio
- Sekametsä
Lehtokuusama on puuvartinen pensas, joka kuuluu kuusamakasvien heimoon. Lehtokuusama on matala pensas, joka kasvaa ½–2 m korkeaksi. Oksat harittavat ja kasvavat vastakkain, kuori on vaaleanharmaa. Oksat ovat onttoja. Lehdet ovat harmahtavia ja karvaisia sekä kasvavat vastakkain. Kukat ovat vaaleankeltaisia. Marjat ovat punaisia, kasvavat pareittain ja ovat tyvestä yhteenkasvaneita.
Jalava (Ulmus sp.)
- Kerava, Kaleva
- Tienlaita
Jalavan kukat ovat pieniä, ruskeita ja mykerömäisissä sarjoissa. Hedelmä on siipipalteinen pähkylä, jonka siivet ovat paperinohuet. Jalavien, varsinkin vuorijalavien lehdistöt kasvavat, varsinkin nuorilla yksilöillä tasannemaisesti, joten ne varjostavat hyvin maata.
Raita (Salix caprea)
- Kerava, Sompio
- Sekametsä
Raita kasvaa pensas- tai puumaisesti 6–14 metriä korkeaksi, joskus jopa kahteenkymmeneen metriin. Lehdet ovat 5–12 cm pitkiä ja 3–8 cm leveitä. Hedekukinnot ovat keltaisia ja pörheitä, kun taas emikukinnot vihertäviä ja ohuempia. Raita on kaksikotinen puu. Raidan kuori on pitkittäisraidallinen, ja lehtien alapinnalla kasvaa nukkaa.
Haapa (Populus tremula)
- Kerava, Kilta
- Pihapiiri
Haapa on lehtipuu, joka kuuluu haapa- ja poppelipuiden sukuun. Se on nopeakasvuinen puu, jonka lehdet värisevät pienessäkin tuulessa. Puuaines on pehmeää ja vaaleaa. Haapa voi kasvaa 30 metrin pituiseksi. Haavan juurakko saattaa olla jopa tuhansia vuosia vanha, vaikka yksittäiset puut elävät harvoin yli sataa vuotta.
Harmaaleppä (Alnus incana)
- Kerava, Sompio
- Lammen ranta
Harmaaleppä kasvaa pensaana tai puuna. Yksirunkoisena se saattaa kasvaa 15–20 metrin korkuiseksi, ja sen kuori on läpi elinkaaren vaaleanharmaa. Puu voi elää 60–100-vuotiaaksi. Latvus on kartiomainen ja runko sileä. Vihreät ja soikeat lehdet ovat 5–11 senttimetrin pituisia ja 4-8 senttimetriä leveitä. Hedekukinnot ovat 5–10 senttimetrin pituisia, vaaleanruskeita norkkoja.
Rauduskoivu (Betula pendula)
- Kerava, Sompio
- Lammen ranta
Rauduskoivu on koivukasveihin kuuluva puu. Sen lehdet ovat kiiltäviä, kaksoissahalaitaisia, karvattomia ja kolmiomaisia. Runko on paksu ja rosoinen. Rauduskoivu on kooltaan suurempi kuin hieskoivu ja tulee yleisesti 25 metrin pituiseksi. Rauduskoivun riippuvaoksaista muotoa nimitetään riippakoivuksi. Rauduskoivu on yksikotinen ja tuulipölytteinen.
Hieskoivu (Betula pubescens)
- Kerava, Sompio
- Lammen ranta
Hieskoivu on rauduskoivua pienempi puu, joka saavuttaa 15–25 metrin korkeuden. Hieskoivun varsi on nuorena rusehtava ja helposti repeilevä. Hieskoivun lehdet ovat pyöreämmät kuin rauduskoivun ja niissä on yksinkertainen sahalaita. Hieskoivun vuosikasvaimet ovat pehmeitä ja nukkamaisia. Latvus on pensasmainen ja oksat pystyhköjä.
- Kerava, Sompio
- Lammen ranta
Tammi on pyökkikasveihin kuuluva, jaloihin lehtipuihin luettava puu. Täysikasvuisen tammen rungon kaarna on syväuurteinen ja väriltään tummanruskea. Vahvat, pitkät haarat ovat yläviistoon ja sivulle siirottavia. Latvus on kupumainen. Kuluvan kesän kasvainranka on tavallisesti kalju. Lehtisilmut ovat pieniä. Nahkeahkot lehdet ovat kierteisesti ja korvakkeettomia. Lehtiruoti on tavallisesti 2–8 mm pitkä.
Lehtokuusama (Lonicera xylosteum)
- Kerava, Sompio
- Sekametsä
Lehtokuusama on puuvartinen pensas, joka kuuluu kuusamakasvien heimoon. Lehtokuusama on matala pensas, joka kasvaa ½–2 m korkeaksi. Oksat harittavat ja kasvavat vastakkain, kuori on vaaleanharmaa. Oksat ovat onttoja. Lehdet ovat harmahtavia ja karvaisia sekä kasvavat vastakkain. Kukat ovat vaaleankeltaisia. Marjat ovat punaisia, kasvavat pareittain ja ovat tyvestä yhteenkasvaneita.
Jalava (Ulmus sp.)
- Kerava, Kaleva
- Tienlaita
Jalavan kukat ovat pieniä, ruskeita ja mykerömäisissä sarjoissa. Hedelmä on siipipalteinen pähkylä, jonka siivet ovat paperinohuet. Jalavien, varsinkin vuorijalavien lehdistöt kasvavat, varsinkin nuorilla yksilöillä tasannemaisesti, joten ne varjostavat hyvin maata.
Raita (Salix caprea)
- Kerava, Sompio
- Sekametsä
Raita kasvaa pensas- tai puumaisesti 6–14 metriä korkeaksi, joskus jopa kahteenkymmeneen metriin. Lehdet ovat 5–12 cm pitkiä ja 3–8 cm leveitä. Hedekukinnot ovat keltaisia ja pörheitä, kun taas emikukinnot vihertäviä ja ohuempia. Raita on kaksikotinen puu. Raidan kuori on pitkittäisraidallinen, ja lehtien alapinnalla kasvaa nukkaa.
Haapa (Populus tremula)
- Kerava, Kilta
- Pihapiiri
Haapa on lehtipuu, joka kuuluu haapa- ja poppelipuiden sukuun. Se on nopeakasvuinen puu, jonka lehdet värisevät pienessäkin tuulessa. Puuaines on pehmeää ja vaaleaa. Haapa voi kasvaa 30 metrin pituiseksi. Haavan juurakko saattaa olla jopa tuhansia vuosia vanha, vaikka yksittäiset puut elävät harvoin yli sataa vuotta.
Harmaaleppä (Alnus incana)
- Kerava, Sompio
- Lammen ranta
Harmaaleppä kasvaa pensaana tai puuna. Yksirunkoisena se saattaa kasvaa 15–20 metrin korkuiseksi, ja sen kuori on läpi elinkaaren vaaleanharmaa. Puu voi elää 60–100-vuotiaaksi. Latvus on kartiomainen ja runko sileä. Vihreät ja soikeat lehdet ovat 5–11 senttimetrin pituisia ja 4-8 senttimetriä leveitä. Hedekukinnot ovat 5–10 senttimetrin pituisia, vaaleanruskeita norkkoja.
Rauduskoivu (Betula pendula)
- Kerava, Sompio
- Lammen ranta
Rauduskoivu on koivukasveihin kuuluva puu. Sen lehdet ovat kiiltäviä, kaksoissahalaitaisia, karvattomia ja kolmiomaisia. Runko on paksu ja rosoinen. Rauduskoivu on kooltaan suurempi kuin hieskoivu ja tulee yleisesti 25 metrin pituiseksi. Rauduskoivun riippuvaoksaista muotoa nimitetään riippakoivuksi. Rauduskoivu on yksikotinen ja tuulipölytteinen.
Hieskoivu (Betula pubescens)
- Kerava, Sompio
- Lammen ranta
Hieskoivu on rauduskoivua pienempi puu, joka saavuttaa 15–25 metrin korkeuden. Hieskoivun varsi on nuorena rusehtava ja helposti repeilevä. Hieskoivun lehdet ovat pyöreämmät kuin rauduskoivun ja niissä on yksinkertainen sahalaita. Hieskoivun vuosikasvaimet ovat pehmeitä ja nukkamaisia. Latvus on pensasmainen ja oksat pystyhköjä.
